{"id":218,"date":"2024-02-05T00:49:45","date_gmt":"2024-02-04T22:49:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/?page_id=218"},"modified":"2024-02-06T00:42:03","modified_gmt":"2024-02-05T22:42:03","slug":"suomen-romanikielen-tutkimuksen-historiaa-lyhyesti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/suomen-romanikielen-tutkimuksen-historiaa-lyhyesti\/","title":{"rendered":"Suomen romanikielen tutkimuksen historiaa lyhyesti"},"content":{"rendered":"\n

Suomen romanikielt\u00e4 on dokumentoitu ja tutkittu 1700-luvun lopusta l\u00e4htien. Romanikielen dokumentoinnin perinteet ulottuvat Suomessa 1700-luvun lopulle. Suomalainen romanikielen tutkimus kehittyi 1800-luvun sanastonkeruista ja 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskon historiallis-vertailevasta tutkimuksesta l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan fennistiikkaa emuloivaksi kielentutkimukseksi. Akateeminen kiinnostus Suomen romanikielt\u00e4 kohtaan laajeni 1960-luvulla, jolloin siit\u00e4 laadittiin my\u00f6s ensimm\u00e4iset yliopistolliset opinn\u00e4ytteet (Valtonen 1964, 1968). Moderni eurooppalainen romanilingvistiikka sai alkunsa tutkijoiden yhteisty\u00f6st\u00e4 1990-luvun alussa, ja suomalainen romanikielen tutkimus liittyi siihen metodisesti ja teoreettisesti 2000-luvun alussa. Useimmat romanikielen tutkimukset edustivat perinteist\u00e4 dialektologiaa ja morfosyntaktista typologiaa (esim. Granqvist 2007, 2011; Tenser & Granqvist, tekeill\u00e4). Kotimaisten kielten tutkimuskeskus oli 1980-luvulta vuoteen 2011 saakka romanikielen sanakirjaty\u00f6n ja tutkimuksen keskeisin instituutio, jossa luotiin nykyisen suomalaisen romanilingvistiikan perusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sivu Kristfrid Gananderin kilpakirjoituksesta \u2019Unders\u00f6kning om De s\u00e5 kallade TATTARE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras H\u00e4rkomst, Lefnads\u00e4tt, spr\u00e5k m.m. Samt om, n\u00e4r och hwarest n\u00e5gra satt sig ner i Swerige\u2019 (1780)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Romanikielen ja -kulttuurin tutkimus ja yliopisto-opetus (60 op perus- ja aineopinnot) k\u00e4ynnistyiv\u00e4t Helsingin yliopistossa laajamittaisempina 2009 (virallisesti 2012). Tutkimuksen painoaloina ovat olleet Suomen romanikielen rakenne ja kehitys, It\u00e4meren alueen romanikielen murteet, Suomen ja Baltian romanien vuorovaikutus sek\u00e4 romanien verkkokeskustelujen tutkimus. Suomalaiset romanikielen tutkijat ovat tehneet kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pioneerity\u00f6t\u00e4 romanikielen kvantitatiivisessa korpuspohjaisessa tutkimuksessa ja romanien vuorovaikutuksen tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Suomen romanikielen suhdetta erityisesti suomen kieleen on tutkittu jo kauan (esim. Ariste 1938; Valtonen 1968; Brandt-Taskinen 2001; Pirttisaari 2002; Granqvist 2007, 2014). My\u00f6hempi tutkimus on luonut yksityiskohtaisempaa kuvaa suomen kielen vaikutuksesta romanikieleen sek\u00e4 suomen ja romanikielen suhteista ja k\u00e4ytt\u00f6aloista. Granqvist (2014) on osoittanut, ett\u00e4 vastoin lainautumisen universaaleja Suomen romanikieli lainaa suomesta herkemmin taivutusmorfologiaa kuin johto-opin tunnuksia.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6n tuloksena Suomen romanikielen kieliopillinen rakenne (esim. Granqvist 2007, 2011) ja sanasto (esim. Koivisto 1994\/2005, 2001; Granqvist 2014; Hedman 2016) tunnetaan hyvin. Suomen romanikielen on osoitettu kuuluvan romanikielen pohjoisten murteiden metaryhm\u00e4\u00e4n (Bakker 1999), jossa se muodosta yh\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 romanikielen murteiden (ennen kaikkea Saksan) sintin kanssa luoteismurteiden ryhm\u00e4t. Suomen romanikieli jakautuu edelleen alamurteisiin, joista t\u00e4rkeimm\u00e4t ovat ns. l\u00e4nsi- ja it\u00e4murre.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suomen romanikielen sosiolingvistiikkaa ovat aiemmin tutkineet muun muassa Granqvist ja Viljanen (2002) kielellisten tabujen n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 Granqvist makrotasolla (2006) ja verraten ik\u00e4- ja sukupuoliryhmi\u00e4 (2012, 2013). Hedman (2009) tarkasteli romanikielen k\u00e4ytt\u00f6aloja ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen romanikielt\u00e4 on dokumentoitu ja tutkittu 1700-luvun lopusta l\u00e4htien. Romanikielen dokumentoinnin perinteet ulottuvat Suomessa 1700-luvun lopulle. Suomalainen romanikielen tutkimus kehittyi 1800-luvun sanastonkeruista ja 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskon historiallis-vertailevasta tutkimuksesta l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan fennistiikkaa emuloivaksi kielentutkimukseksi. Akateeminen kiinnostus Suomen romanikielt\u00e4 kohtaan laajeni 1960-luvulla, jolloin siit\u00e4 laadittiin my\u00f6s ensimm\u00e4iset yliopistolliset opinn\u00e4ytteet (Valtonen 1964, 1968). Moderni eurooppalainen romanilingvistiikka sai alkunsa tutkijoiden yhteisty\u00f6st\u00e4 … Continue reading Suomen romanikielen tutkimuksen historiaa lyhyesti<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-218","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=218"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":279,"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/218\/revisions\/279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}