{"id":221,"date":"2024-02-05T00:51:54","date_gmt":"2024-02-04T22:51:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/?page_id=221"},"modified":"2024-02-06T00:51:09","modified_gmt":"2024-02-05T22:51:09","slug":"romanikieli","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/romanikieli\/","title":{"rendered":"Romanikieli"},"content":{"rendered":"\n

Romanikieli kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaisen haaran indoarjalaiseen alaryhm\u00e4\u00e4n. Se kuuluu siten Intian kieliin, mutta samalla se on eurooppalainen kieli, joka on muotoutunut Balkanin kielten ja muiden Euroopan kielten vaikutuksesta. Romanikielt\u00e4 puhutaan nyky\u00e4\u00e4n eniten Euroopassa, mutta sill\u00e4 on paljon k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 my\u00f6s Yhdysvalloissa, Etel\u00e4-Amerikan maissa ja L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4. Romanikielen puhujam\u00e4\u00e4r\u00e4n uskotaan olevan noin. 8\u201312 miljoonaa, mutta kaikkein konservatiivisimmat arviot sen puhujien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t 3,5\u20135 miljoonaan. (Matras 2002.)<\/p>\n\n\n\n

Romanit ovat EU:n suurimpia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4. Euroopan neuvoston arvioiden mukaan Suomen romaneja on Suomessa noin 10.000-12.000. Ruotsissa asuu noin 3.000-5.000 Suomen romania. Ensimm\u00e4iset tiedot romaneista Suomessa ovat vuodelta 1515 (Fraser 1992a). Perinteisten Suomen romanien lis\u00e4ksi Suomessa on muutamia satoja l\u00e4hinn\u00e4 Romanian ja Bulgarian romaneja sek\u00e4 tuntematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 L\u00e4nsi-Balkanin romaneja, joita on saapunut 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa Suomen romaneista on aikuisik\u00e4\u00e4n tultuaan monikielisi\u00e4. Heid\u00e4n hallitseva kielens\u00e4 on ollut 1800-luvun lopulta l\u00e4htien suomi (Thesleff 1899), harvemmin ruotsi. Romanien puhumassa suomen etnolektiss\u00e4 on usein suomen it\u00e4murteiden vaikutteita. Lis\u00e4ksi romanien suomen etnolekti eroaa valtav\u00e4est\u00f6n puhekielen varieteeteista prosodialtaan, sananmuodostukseltaan, fraseologialtaan ja sanastoltaan. Useimmat romanit hallitsevat useita suomen rekistereit\u00e4, my\u00f6s yleiskielt\u00e4. Vaikka Suomen romanien oletetaan enimm\u00e4kseen saapuneen Suomeen Ruotsin kautta, valtaosa romaneista oli kadottanut aktiivisen ruotsin taidon jo 1800-luvun lopussa (Thesleff 1899), mutta ruotsin osaaminen lis\u00e4\u00e4ntyi uudestaan romanien keskuudessa 1960-luvulta l\u00e4htien muuttoliikkeen vuoksi. Ruotsissa asuvien Suomen romanien ruotsin taito vaihtelee. Suomen romanien keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen kieli on my\u00f6s Ruotsissa p\u00e4\u00e4osin suomi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa Suomen romaneista hallitsee ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaihtelevasti romanikielt\u00e4 ja muita kieli\u00e4 (Hedman 2009). Romanikielt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ensi sijassa suomen rinnalla romaniyhteis\u00f6n sis\u00e4isess\u00e4 puhutussa vuorovaikutuksessa, mutta Hedmanin (2009) havaintojen perusteella romanikieli ei ole yhdenk\u00e4\u00e4n romaniperheen ainoa kotikieli. Suomen romanikielen julkinen k\u00e4ytt\u00f6 on 1970-luvulta l\u00e4htien v\u00e4hitellen lis\u00e4\u00e4ntynyt, mutta on yh\u00e4 niukkaa painetuissa ja audiovisuaalisissa medioissa (Granqvist 2006, 2009). Toisaalta romanit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4sti rinnakkain romanikielt\u00e4 ja suomea verkkokeskusteluissa ja sosiaalisissa medioissa. Vuorovaikutuksessaan muiden romaniryhmien kanssa Suomen romanit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t joko romanikielt\u00e4 tai englantia. Kansainv\u00e4lisen vuorovaikutuksen lis\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 Suomen romaneilla on alkanut yleisty\u00e4 useamman Euroopan romanikielen murteen taito.<\/p>\n\n\n\n

Suomen romanikielt\u00e4 hallitsee hyvin en\u00e4\u00e4 noin kolmannes romaneista (Hedman 2009, 2017). En\u00e4\u00e4 vain harva pikkulapsi oppii romanikielt\u00e4 \u00e4idinkielenomaisesti, vaan romanikielt\u00e4 omaksutaan usein vasta aikuistumisen ja romaniyhteis\u00f6\u00f6n kasvamisen my\u00f6t\u00e4. Toisaalta monet romanit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t romanikieleen perustavia kielenaineksia dynaamisesti suomen rekistereihin nivoutuneina tai transkieleillen (esim. Salo 2021). Uudet teknologiat ovat avanneet Suomen romanikielellekin uusia k\u00e4ytt\u00f6aloja ja -tapoja verkkokeskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa (Salo 2021).<\/p>\n\n\n\n

Romanikielell\u00e4 on ollut lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4sti julkista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varsinkin 1970-luvulta l\u00e4htien opetuksen, kirkon ja eri tiedotusv\u00e4lineiden kielen\u00e4. Sit\u00e4 on opetettu osassa peruskouluja 1980-luvun lopusta l\u00e4htien ja Helsingin yliopistossa virallisesti vuodesta 2012. Hengelliset tekstit ovat muodostaneet oppi- ja sanakirjojen rinnalla romanikielisen kirjallisuuden valtavirran. Ensimm\u00e4inen romanikielen jumalanpalvelus j\u00e4rjestettiin Turun Maarian kirkossa vuonna 1995. Romanikieliset lehtikirjoitukset ovat niin ik\u00e4\u00e4n olleet t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana romanikielen julkista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 aina 1900-luvun alusta l\u00e4htien. Yleisradio on l\u00e4hett\u00e4nyt romanikielisi\u00e4 uutisia vuodesta 1995. Nyky\u00e4\u00e4n romanikielell\u00e4 laaditaan my\u00f6s verkkosivuja, ja romanikielt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s sosiaalisissa medioissa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/p>\n\n\n\n

Bakker, Peter. 1999. The Northern branch of Romani: mixed and non-mixed varieties. \u2013 Halwachs, D. & F. Menz (toim.) Die Sprache der Roma: Perspektiven der Romain-Rofschung in \u00d6sterreich im interdisziplin\u00e4ren und internationalen Kontext<\/em>. Klagenfurt: Drava. 172\u2013209.<\/p>\n\n\n\n

Granqvist, Kimmo. 2007. Suomen romanin \u00e4\u00e4nne- ja muotorakenne<\/em>. Suomen It\u00e4maisen Seuran Suomenkielisi\u00e4 julkaisuja 36. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 145. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n\n\n\n

Granqvist, Kimmo. 2011. Lyhyt Suomen romanikielen kielioppi. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja, 24.) http:\/\/scripta.kotus.fi\/www\/verkkojulkaisut\/julk24\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Hedman, Henry. 2009. Suomen romanikieli: sen asema yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n, k\u00e4ytt\u00f6 ja romanien kieliasenteet. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja, 8.) http:\/\/scripta.kotus.fi\/www\/verkkojulkaisut\/julk8<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Koivisto, Viljo. 1994\/2005. Romano-finitiko-angliko laavesko liin. Romani-suomi-englanti sanakirja. Romany-Finnish-English Dictionary.<\/em> (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 74.) Helsinki: Painatuskeskus.<\/p>\n\n\n\n

Koivisto, Viljo. 2001. Suomi\u2013romani -sanakirja. Finitiko-romano laavesko liin.<\/em> (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 811 ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 117.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.<\/p>\n\n\n\n

Matras, Yaron. 2002. Romani: A linguistic introduction<\/em>. Cambridge: Cambridge University Press.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Romanikieli kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaisen haaran indoarjalaiseen alaryhm\u00e4\u00e4n. Se kuuluu siten Intian kieliin, mutta samalla se on eurooppalainen kieli, joka on muotoutunut Balkanin kielten ja muiden Euroopan kielten vaikutuksesta. Romanikielt\u00e4 puhutaan nyky\u00e4\u00e4n eniten Euroopassa, mutta sill\u00e4 on paljon k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 my\u00f6s Yhdysvalloissa, Etel\u00e4-Amerikan maissa ja L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4. Romanikielen puhujam\u00e4\u00e4r\u00e4n uskotaan olevan noin. 8\u201312 miljoonaa, mutta kaikkein konservatiivisimmat … Continue reading Romanikieli<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-221","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=221"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/221\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":284,"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/221\/revisions\/284"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kimmogranqvist.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}